Kolme vuotta täynnä!

Tässä vähä huonetta siivoilin ja löysin vihkon, joka me tehtiin Sofian kanssa sillon kun alettiin käymään heppojen luona. Tajusinpa samalla, että 18.1 tuli kolme vuotta yhteistä taivalta täyteen talliporukan kanssa. Tuossa kuvaa vuodelta 2014:

Eilen sain / jouduin ajamaan Nipsulla, oli se mukavata vaihtelua, kun Pipsalla aika paljon ajanu. Pipsalla ei eilen ajettu, joten se päätti järjestää omaa liikuntaa, sillä aikaa kun oltiin ajamassa. Mun olis pitäny ratsastaa se mutta se oli päättäny karata tarhasta ja juosta ihtesä märäks. Sai senkii loimitella muitten lisäks. Ajolenkistä en yritä kirjottaa mitään, kun ei ole mitään kirjotettavaa.

Tänään lähin aamulla 7 jälkeen siilinjärvelle maakuntaviesti hiihtoihin ja sieltä kun kottiin tulin, niin vaatteet kävin vaihtamassa ja lähin tallille. Alotin ratsastushomman Vipistä, se näykki ja yritti osottaa mieltä etujalkaa heiluttelemalla, kun tarhasta lähettiin. Päätin mennä Vipin kanssa pellon kautta lahentielle, koska traktori ajo maantiellä edestakasi. Alkumatkasta Vippi oli aika laiska ja yritti repiä kuusenoksia koko ajan. Pellollaki hanki ois kiinnostanu enemmän ku uralla kävely, jonka seurauksena alko mun jalan näykkiminen ja tökkiminen. No mutta sitten tuli muutos menohaluihin, muutama minuutti seisottiin hiljaa ja kuunneltiin ääniä.. Kunnes, näin moottorikelkan pellolla ja Vippiki näki ja käänty kahtomaan sitä. Sitten alko olemaan menohaluja, mietin mihinkä tässä on viisainta lähtee, päätin jatkaa eteenpäin. Vippi yritti koko ajan ravata ja paino ohjille kauheesti. Onneks se kelkka ei tullu sieltä, kun vasta sitten ku oltiin jo päästy lahentielle mutkan taakse piiloon. Koko loppumatka oli hössötystä ja ravin tarjoamista. 

Viimesenä oli Nipsun vuoro, selkään menossa pientä hermoilua. Päätin Nipsun kanssa käyä maantietä pitkin eri suunnassa vaihtelun vuoks. Nipsullekkii oli kahtelemista ja ihmeteltävää, puukasa meinas vähän pelottaa kun ravilla ois halunnu mennä ohi ojan laitaa pitkin. Kuivaajalle menokin epäilytti vähän mutta sen ohi kun päästiin niin matkan teko alko sujumaan. Pitkin ohjin sai Nipsulla mennä koko loppu matkan, köpöteltiin alatielle, Nipsulla alko vauhti nopeutumaan loppua kohti. Kuten huomaa niin Nipsun kanssa nää lenkit on aika ykspuolisia, kun se ei kahtele joka asiaa taikka yritä tehä jotain muuta. 

Testissä mopo

Jäin tänään linkusta suoraan hevosten luo. Hain Vipin tarhasta ja siinä vähä pyörittiin ennenkö katokselle mentiin. Varustoitiin se ja kiipesin selkään, Tuomo sano, että mene maantien kautta jos uskallat lähtee. Noo mehä lähettiin pienen keskustelun jälkeen maantielle Vipin kanssa. Kuuntelin, että ihan ku mopon ääni kuuluis jostai, mut sitte sitä ei enää kuulunukkaa. Oltiin jo melkein lahentien risteyksessä, kun se mopo tulikii vastaan. Vippi tuijjotti sitä ja teki sen päätöksen, että tähän me ei jäähä. Se lähti kiitolaukkaa tallille päin ja paino kauheesti ohjille. Ehin vaan aatella, että tälläkö vauhilla me tallille asti mennään.. Sain sen kuitenki hallintaan ja takas raville, se käänty kahtomaan taaksesa mutta käskin Vipin takas raville ja ratsastin sen mehtätielle. Sen jälkeen mopo meni ohi, eikä ollu aihetta pelätä. Tiedän, että kyseinen henkilö ei varmastikkaan lue varmaan tätä blogia mutta kiitosta siitä, että jäit mopos kanssa sinne taemmas etkä lähteny ohittamaan. On aika monen näköstä kuskia nähty..

Vippi epäili maantielle takas tulemista mutta uskottelin sille, että ei sieltä enää mitään tommosia tule. Nyt päästiin lahentielle ja jatkamaan matkaa rauhallisesti. Vippi repi koko ajan kuusen oksia ja muita risuja. Siinä sivussa katteli maisemia ja meni pää maassa. Välillä tarjos omasta tahosta ravia, mutta en antanu ravata, kun vain sillon ku piti tierat saaha kavioista pois. Lahentien osuus meni lepposasti jutellessa ja maisemia katellessa. Tykkään tosta kuvasta, se on jotenki vaan ihana. Kahen keskiset reissut on vaihtelua perus ajohommiin ja saapi puhua hevosen kanssa kaikesta, ei niin järkevästä. Lahentiellä ohitettiin kävelijä ja maantielle kun oltiin tulossa niin traktori meni ohi. Onneks oltiin vielä lahentiellä, mitähä senki ohituksesta ois tullu.. Kohta tuli auto takaa, Vippi näki sen ja alko olemaan epäilevän olonen ja pysähty oottamaan, että auto meni ohi.
Tultiinpa takasi tallille, Pispa höris tarhassa meille. Tulin selästä alas ja taputtelin Vippiä, otin siltä kamat pois ja vein talliin.


Viikonloppu menee hevosten merkeissä myös ♥

Kuusen kesyttäjät ja kipittäjät

 Kerrotaan nyt vaikka käänteisessä järjestyksessä, koska tää halus laittaa kuvat tohon järjestykseen.

Ratsastin Pipsan viimesenä, ei tarvinnu paljoo keskustella tarhasta lähöstä. Sain varustoitua sen ja kiipesin selkään, aattelin vaihtelun vuoks lähtee kiertämään toiste päin saman lenkin, jonka kävin Nipsun kanssa. Pipsalla oli menohaluja jo heti alusta asti, sai pidätellä aika paljon. Talon ohi päästiin ja sitten alko se kaikkien asioitten kyttääminen. Pipsa oli kaikista kolmesta se reippain, pellolla piti keskustella siitä mihinkä mennään ja mihin ei. Hangessa menoki ois kiinnostanu mut jätin tältä kertaa väliin. Käännyttiin seuraavalle tielle ja annoin Pipsan hölkätä vähän matkaa, vauhtia se yritti koko ajan kiihyttää, mutta huonolla menestyksellä. Käveltiin lahentielle, piti töristä kauheesti jollekkin kannolle ennenkö sen ohi voitiin mennä. Tämän jälkeen alko pään repiminen ja viskely, sekä ravin tarjoaminen. Ensin pää alas, pientä ravia, pidättelin sitä että pysyis käynnillä, jonka seurauksena pää ylös. Nää on niitä hevari-kohtauksia ( meijän sisäpiirin juttu :D ). Ihmeen hyvin päästiin kävelijän ohi, vaikka Pipsa oli vähän epäilevän olonen. Ensin oli tarkotus oikasta metän kautta maantielle mutta aattelin kuiteskii mennä oikeeta tietä pitkin takas tallille. Välillä mentiin pohkeenväistöö ja muuten pientä ravia. Selvittiin tallille ja hoitelin Pipsan takas tarhaan.

Tuossa kuva Pipsan ja mun lenkistä













 Toisena ratsastin Nipsun, selkään meno ei oo enää sitä kauheeta häsellystä ja heilumista. Lähin Nipsun kanssa suoraan maantielle ja kohta tuliki auto vastaan, nyt meni auton ohitus erittäin hyvin. Nipsu on oppinu kävelemään reippaammin ratsastaessa, maisemat vaihtu jopa tällä kertaa, aikasemmi matkan teko oli aika hidasta. Pellolla meni hiihtäjä, sitä kateltii vähäse ennenkö hölkättiin. Nipsun kanssa ei nyt mitään ihmeellistä tapahtunu, loppu matka tallille suju hyvin.

Ensmäisenä Vippi pääs mun käsittelyyn, ensin näykki mun käsivartta, kun tarhasta talutin. Varustoin sen ja kiipesin korokkeen avulla selkään. Alku oli aika  tahmeeta, ei huvita, en halua, onko pakko ja niin edelleen.. Käänsin sen metikköön, kun siinä sopivasti polku oli. Käytiin sieltä hakemassa menohaluja ja se autto. Alko jalka nousemaan kun sieltä pois syöksyttiin. Kuusia oli kiva repiä ja kesyttää niitä. Muitten kanssa kipittelin ja Vipin kanssa kesytin kuusia. Hölkättiin vähäse ennenkö tultiin pellolle. Hangessa oisin menny muttaku Vippi alko heti kaivamaan kuoppaa, kun hankeen päästiin. Vipin kanssa tehtiin erillainen lenkki, kiivettiin taas mäen päälle ja kateltiin maisemia. Pellon läpi kun menimme metän keskellä kulkevalle tielle, niin Vipille tuli puita enemmän kesytettäväks. Se keräili maasta oksia ja söi niitä onnessaan. Yhen kuusen kohalla yritin sanoo, että maassa on valmiita mutta ne kuivat, havuttomat oksat oli parempia. Talon ohi mentiin ja laskeuduttiin maantielle. Tultiin katoksille ja hoitelin Vipin myös tarhaan.




Torstaina menen koulun jälkeen ratsastamaan Vipin. Huomenna tulee lähtölistat Kuopion raveihin, joten nään meneekö Vippi siellä.

Vaihtelua peruslenkkiin

~Sen piti olla peruslenkki mutta jotai ihan muuta siitä kyllä tuli~

Viikolla en käyny hevosten luona, vaikka yks päivä kun linja-autosta ne näin niin olis tehny mieli jäähä siihen eikä oikeelle pysäkille. Taino oikeestaan keskiviikosta eteenpäin tuntu tolta.


Tänään pääsin hevosten luokse, pyydystelin Pipsan tarhasta ja keskustelin taas vaihteeks lähtemisestä. Kyllähä se perässä tuli katokselle ja sain valjastettua sen. Nipsulta oli pudonnu etukenkä, joten Tuomo joutu kengittämään sen. Valjastin Tuomolle Vipin valmiiks ja kävin laittamassa Nipsulle päävehkeet.

Päästiin lähtemään alatielle, Pipsalla ei kauheemmin ollu menohaluja eikä painanu ohjille. Pellolla ois halunnu juosta ja sillä tiellä missä ollaan yleensä hölkkyytetty. Nyt lahentielle siirtymisessä Nipsu ei päässy tönäsemään mua. Kaarteenperäntiellä kävelyteltiin niitä ja yhestä mutkasta lähettiin oikeelle. Tämä oli mulle ihan uus lenkki, hepat oli käyny jo kerran ainaki siellä. Varauduin siihen, että Pipsa kattelee ja keksii säikyttäviä asioita.

 Jonkun matkaa oltiin menty ja mutkan takana yks tuttu tuli hevosen kanssa vastaan. Onneks siinä oli sellane levikkeen tapanen tien reunassa mutta ei siitä kyllä mulle ja Pipsalle paljoo hyötyä ollu. Tuomo sai Vipin käännettyä sinne ja Pipsa näki sen hevosen ja lähti kun pussin suusta. Mentiin Vipin kärryjen yli, kuulin kauheen rusahuksen ja että joku musta osa lenti johonki. Samalla yritin saaha Pipsan rauhottumaan. Kuulin, että Aleksi kysy " aiotko sä tolla tallille takas päästä" ja käännyin kahtomaan taakse. Oltiin väännetty se rengas Pipsan kanssa ja nyt ne kärryt meni puoliks sivuttain Vipin perässä. Vippiä ärsytti ihan selvästi ja se katteli taaksepäin. Sillon ku mulla on GoPro mukana ni ei tapahu mitään ja sillon ku mulla ei oo sitä niin tapahtuu kaikki. Pitää rueta koko ajan pitämään kypärässä ni ei tapahu mitään. Pipsa oli ku lentoon lähössä, päästettiin se tuttu ohi risteyksessä ja Pipsa yritti lähtee perään, siinä vaiheessa tuntu ranteessa, että joku jänne varmaan tulee käestä ulos, kun jouvuin sen verran kovaa vetämään. (mulla on jännetupintulehus käessä), mutta en anna sen haitata mun ajamista/hevoshommia. Sen jälkeen Pipsa säikky vähän kaikkee ja yritti juosta koko ajan. Pään viskely ja repiminen lämmitti ainaski mun käsivarsia. Vippi ja Tuomo meni toista kautta sen tutun pihaan ja me kierrettiin maantien kautta. Ne väänti sitä rengasta, että päästään takas tallille. Nipsulta irtos toinen etukenkä siinä samalla, kun kävelyteltiin niitä.

Päästiin jatkamaan matkaa, mentiin Pipsan kanssa eellä, koska menohaluja oli. En muista millon Pipsa ois viimeks ollu näin hankala ja lentoon lähtevä. Yritin saaha sen pysymään käynnillä mutta se otti sitä päähän ja mallas kahelle jalalle nousemista, samalla ku viskeli päätä. Vippi tuli vähän kovempaa alamäessä takaa, ehittiin antaa vapaa väylä niille. Loppuun asti Pipsa jakso tarjota ravia ja lumilinkoa piti lopuks katella.

Otin siltä kamppeet pois ja vein sen talliin. Huomenna meen ratsastamaan kaikki.

Pysähtelijä, juoksija ja kävelijä

 Alotetaan vaikka tuosta pysähtelijästä eli Vipistä, koska ratsastin sen ensin. Vippi käveli tarhan perälle heti ku tajus, että otan sen kiinni. Sain sen kiinni, jonka jälkeen alko pään repiminen ja käsivarren hamuaminen. Saatiin se varustoitua ja kiipesin korokkeen avulla selkään. Vippi oli vähän sitä mieltä, että yksin en lähe mutta voijjaan me silti mennä. Vähän väliä piti pysähellä ja kokeilla takaspäin kääntymistä. Kävin Vipin kanssa saman lenkin kun Pipsan kanssa torstaina. Vippi katteli puukasoja vähän tarkemmin, muuta ei katellu. Tultiin takasi pellolle ja annoin Vipin vähän juosta, että jää ja lumi lähtee kavioista. Vippi tais tajuta, että mihin ollaan menossa. Katteli maisemia innokkaana ja pysähtely oli jo tässä vaiheessa jääny vähemmälle. Kuivaajaa ois halunnu lähempää käyä kattomassa mutta päätettiin jättää tällä kertaa tarkistamatta. Hiivittiin mäki alas maantielle ja köpöteltiin tallille. Suoraan sanottuna me laahustettiin katokselle kun päästiin tarhojen kohalle.

Toisena ratsastin Pipsan elikkäs otsikossa tuo juoksija. Nyt ei tarvinnu keskutella tarhassa vaan päästiin suoraan asiaan. Varustoin sen ja kiipesin selkään. Onneks Pipsa on nii rauhallinen, että vyötä uskaltaa selästä käsin kiristää. Aukasin päitset kaulalta ja lähettiin kohti maantietä. Ravattiin pikku pätkä, että ei tulis autoja vastaan. Kyllähä se kannatti, kun päästiin kuivaajan kohalle niin auto meni maantiellä. Pipsan mielestä kaikki lumipaukusta lähtien oli pelottavia, voi kauheeta sitä törinää yhen talon pihassa. Koko ajan tarjos mulle ravia mutta vasta pellon jälkeen annoin ravata, kun liukasteli jään ja lumen takia jota oli kavioissa. Tultiin lahentielle ja siellä piti vähän hötkyillä kun jalustin osu kylkeen. Metän läpi hangessa, puoljuoksua mentiin maantielle. Nyttenkää ei onneks tullu autoja. Viimesessä ylämäessäki tarjos ravia. Katoksilla tultiin ja Tuomo laski lastaussiltaa autosta alas, Pipsa katto sitä ja ilme näytti siltä, että se mietti mitä ihmettä nyt tapahtuu.







Kolmantena ratsastin Nipsun, joka oli kävely tuulella, niinku pitiki. Selkään menossa pientä hermoilua mutta siitä selvittiin. Tehtiin Nipsun kanssa sama lenkki kuin Pipsan. Nipsu kahteli ihan ensmäisenä puukasaa kauempana ja kipitti mäen kuivaajan luo nopeesti, ettei vaan puukasa hyökkää päälle. Nipsu käveli eikä säikkyny mitään. Pellolla oli sitä mieltä, että voitas vaikka takas kääntyä. Njahas sitten tultiin ongelman eteen.. Pellolla oli lato, jonka ohi Nipsu on kyllä menny ainaki kymmenen kertaa. Aina se lato on siinä ollu, mutta silti piti kiertää 5 metrin päästä hangen kautta se. Lähettiin sitä kohti mutta Nipsu löi liinat kiinni ja käänty ympäri. Käänsin sen uuvelleen ja nyt se kokeili hyppiä pystyyn. Käänsin vielä kerran sen ympäri, jonka jälkeen mentiin ojan reunaa pitkin sen ohi. Loppu matkalla ei tapahtunu mitään erikoista, tasasta kävelyä loppuun asti.










Seuraavana vuorossa oli uuteen hevosautoon opetus, Nipsu meni sinne ilman ongelmia. Vippi yritti aluks pistää vastaan mutta lopulta käveli perässä sinne. Pipsaki tuli aika hyvin keskimmäiselle paikalle. Meinasivat vaa olla toisillee vihasia, Pipsa ja Vippi keskenään siis. Pipsan kanssa tultiin vähän reippaammin pois autosta. Vipin kanssa rymyttiin vähän enemmän, en tajunnu vielä sillo että se polkas mun jalkaan hokilla mutta kotona katoin ni mustelmaha siinä jalassa on. Nipsu tuli rauhallisesti pois.


Lauantaina ajetaan, viikolla en varmaankaan käy hevosten luona.

Vähän kaikkee

Eilen ostin uuven koneen ja pääsin tänään kirjottelee postausta sillä. Videota on tulossa youtubeen, kunhan saan tehtyä sen loppuun. Tää ohjelma tunkee jonku tekstin keskelle näyttöö videoon niin en laita semmosta sinne.

Ajoin tänään Pipsalla, tarhassa suunniteltiin jonkun aikaa lähtemistä ennenkö päätettiin tulla katoksille. Valjastelin sen ja Tuomo päästi meijät irti. Oltiin keskimmäisiä jonossa, Nipsu hakkas mua vähän väliä turvalla. Pipsalla meinas alussa olla menohaluja mutta pellolta kun tielle päästiin niin pääs Pipsakin ravaamaan. Ihminen ohiteltiin siinä ja seuraavaks vuorossa oli tiukempi käännös ylämäkeen, siinä on tekemistä pysyä kyyvissä muutenki mut Nipsu ei auttanu asiaan yhtään ku päällä töytäs mua, vähän meinas tuntua siltä että kovemmin jos ois kolauttanu ni kyyvistä oisin tippunu. Annettiin niitten taas vähän hölkätä ennenkö saavuttiin kaarteenperäntielle. Pipsa ravaili hyvin eikä postilaatikot enää haitannu kauheemmin. Jonkun matkaa käveltiin ja sitten taas ravattiin, yritettiin epätoivosesti mennä Vipistä eelle taino me päästiin mutta kohta se meni uuvelleen eelle ja laukatakkii piti vähäsen.  Kävelyosuuden vuoro tuli ja loppu matkasta ravattiin vielä pikku pätkä. Tämän jälkeen alko meijän perinteinen sähellys, Tuomo sai Vipiltä sekin auki mut Aleksi ei tainnu saaha ku se pomppi sitten kärryillä kohta.  Annettiin niitten kävellä loppumatka tallille.


Huomenna ratsastan kaikki ja ehkä vissiin opetetaan nämä uuteen hevosautoon.

Tuulessa kipittelyä

Se on ihana tunne, kun tietää koulun jälkeen pääsevänsä hevosten luo. Jäin suoraan linkusta hevosten luo, kuski kysy multa, että meenkö kiusaamaan Tuomon hevosia. Meninhä minä mutta en kiusaamaan.

Pipsan kanssa piti hieman taas keskustella lähtemisestä, saatiin varustoitua se ja kiipesin selkään. Pipsan mielestä ei ollu mitään järkee lähtee yksin lenkille, koko ajan yritti jekuttaa mua, että pääsis kääntymään takas. Sai sille taas höpötellä kaikkee, oli lumipalloo ja pienempää kuusta joita piti pelätä.

Pellolla tuuli paljon enemmän ja tais siellä myös sataa jotai. Pipsan mielestä oltas voitu umpihangessa mennä, mutta sanoin sille, että sinne me kyllä hukutaan. Käytiin pitkästä aikaa yhellä toisella tiellä, annoin Pipsan hölkätä. Meinas olla paineita, vauhtia yritti kiihyttää koko ajan ja paino päätä alas. Sielläkin oli pelottavia asioita, joita piti kierrellä laidasta laitaan.

Mäen päällä käännyttiin, otettiin kuva ja lähettiin takasin kohti tallia. Alko vauhtiaki tulemaan lisää, sai jarrutella vähän väliä. Mehtää oli kaatunu ja kantoja maassa, kun mentiin toista kautta tallille. Pipsa oli huvittavan näkönen, kun katteli isoja puu kasoja. Tultiin jonku talon pihan läpi, siellä oli joku punanen sankko antamassa vauhtia. Pikkusen hölkkää ja maantietä pitkin tallille. Vaikka minä Tuomolle sanoin, että en oo tän kanssa maantielle lähössä. Noo ei niitä autoja onneks tullu.

Hoitelinpa Pipsan talliin ja käytiin kahvilla, jonka jälkeen otettiin Vippi ja Nipsu talliin. Tultiin Vipin kanssa liian kovasti, joten ovi aukko jäi liian kapeeks, päästin irti Vipistä että en jää sen ja seinän väliin. Ei auttanu se pyörittely matkan aikana :D


Lauantaina ajetaan kaikki ja sunnuntaina ratsastan kaikki.

Pakkasen jälkeen

7.1. LAUANTAI

Eka kouluviikko meni ihan mukavasti, kovassa pakkasessa, jonka takia ei eilen ajettu. Tänään pääsin ajamaan Pipsalla. Suunniteltiin lähtemistä tarhasta, ei ois huvittanu. Ajamaan kun lähettiin niin huomas, että Pipsa oli ollu liikuttamatta pakkasen takia. Nyt se ei kytänny kauheemmin ympärille vaan keskitty olennaiseen. Pellolla se joka kerta näki samassa kohtaa jotain. Välillä hölkkyytettiin niitä, Pipsaa ärsytti juosta Nipsun perässä, mutta ohikaan ei kärryjen kanssa noin vaa menty. Yli ois tietenki varmaan päästy mutta en ottanu riskiä. Välillä päästiin eelle juoksemaan ja sai sitä pidellä sitten. Yhen isomman pukin teki mutta muuten pysy takaosa matalalla. Hirveesti ois Pipsaa haluttanu juosta, se sai semmosia vauhti pyrähdyksiä aina ku näki jotain vähä pelottavampaa ravatessa. Muuten lenkki meni hyvin. Köpöttelimme katokselle ja hoitelin Pipsan talliin. Mulla on ranteessa edelleen se jännetupintulehus ni tuntu tuo vetäminen ranteessa, ei niiin mukavaa.. 

Lupauduin lähtemään Vipin kärryjen kyytiin, ensin tapeltiin suitsien kanssa, loppujen lopuks en ylettäny laittamaan niitä sille. Lähettiin kohti alatietä, enkä enää saanu sitä pidettyä täysin hallinnassa, vaan Tuomon piti ottaa ohjat. Vipillä on iha erillaista ajaa, vaikka hallinta ei oo kunnossa minun ollessa ohjien päässä muttakun se ei kyttää joka asiaa ympäristössä. Tän reissun aikana minä ajoin ne kävely osuudet ja Tuomo ne vauhikkaammat. Aika hyvin ajotettiin tallin kohalle tuleminen, koska auratraktori tuli vastaan mutkan takana, meijän oli tarkotus kiertää kuivaajan kautta alatielle. Mutta käännyttiin takasi ja mentiin suoraa alatielle. Sen jälkeen köpöteltiin katokselle, totesin valjaita pois ottaessa Vipille, että se on ku kerrostalo mun kokosen mielestä. Vippikin pääs talliin muitten luokse.


8.1. SUNNUNTAI

Ratsastuspäivä oli tiedossa, menin iltapvllä tallille. Pyydystin Pipsan tarhasta porkkanan avulla. Suunniteltiin taas lähtemistä jonkun aikaa. Varustoin Pipsan ja päästiin lähtemään kohti alatietä, ei me sinne kyllä eeltä lähetty. Pipsa katteli paalia ja kohta ajo kovaäänisempi traktori maanteillä, joten Pipsan mielestä oli viisaampaa kääntyä takas ja mennä Nipsun perässä. Otettiin mäen alla, tarpeeks kaukana kaikesta pelottavasta keula paikka. Aluks kävelyä jonkun matkaa, Pipsaa ärsytti pumpulit, joten päätä piti hieman ravistella. Hölkättiin pellolle, sielläki Pipsa ois halunnu juosta. Havaittiin hiihtäjä jonkun matkan päässä, nyt se ei jääny tuijjottamaan sitä vaan jatko kävelyä. Päästiin jollekin tielle ja hölkättiin reippaammin, alko siinä lämmin tulla. Oltiin kääntymässä lahentielle tai oikeestaan oltiin jo sillä tiellä, mutta Pipsa näki jotain takana ja hyppäs takaspäin Nipsun ohi. Lähti kipittämään takaspäin, käänsin sen takas ja sitte se sai vielä jonku syöksykohtauksen. Sen jälkeen piti vähä kaikelle töristä ja katella kaula kaarella. Kaarteenperäntiellä ravattiin melkein koko se matka mitä sillä tiellä piti mennä, sisälty siihen yks kävelypätkä. Mun piti repiä hanskat käestä pois ja takkia auki, ku alko olemaan liian lämmin. Käveltiin jonkun aikaa, postilaatikot kierrettiin kaukaa ja kyläntalon eessä olevat autot myös. Oli ravipätkän vuoro, käytiin heittämässä jäällä pieni kävelylenkki, jonka jälkeen jatkettiin ravaamista. Nyt oon tottunu Pipsan raviin ja sain sen oikeen asennon missä en kauheemmin pompi. Pipsaki sai jonku nopeemman vaihteen päälle, Tuomo totes että me hallittiin sivuaskeleet myös ravissa. Eli postilaatikoiden kohalla piti vähä ottaa sivulle päin askelia, että laatikko ei missään nimessä syö Pipsaa. Loppu matka käveltiin tallille, taas se sama paali aiheutti pelkoa, Nipsun piti mennä eeltä. Katokselle selvittiin ja hoitelin Pipsan talliin.

Hyvää uuttavuotta 2017!

Etin tuon videon käsiini eilen.. 

No mutta, tänään pääsin ite Pipsan kärryille. Vippi oli saanu kurinpalautksen aikasemmin päivällä. Kierrettiin järvi Pipsan ja Nipsun kanssa. Mentiin Pipsan kanssa eellä, se kyttäs koko ajan kaikkee. Alatiellä yrtti kahesti kääntyä takasi, teki sivupomppuja ja yritti ravata. Siinä vaiheessa ei tarvinnu vetää paljoo ohjista, riitti että ihan pikkusen vaan veti. Pellolla ei paljoo ollu kateltavaa, seuraavalla tiellä jolle käännyttiin oli vanha hevoskoppi, Pipsan mielestä oltas voitu ravilla ohittaa mutta en ruennu siihen hommaan. Lahentiellä meinas vauhti hiipua ja vähän tarkemmin piti katella ympäristöö. Kaartenperäntiellä annettiiin niitten juosta, Pipsa katto postilaatikoita ja väisti aina vasemalle niitä. Kerran kärryt kolahti yhteen, ei tuntunu Pipsa kauheen vauhikkaalta. Auton ohitus onnistu hyvin, seuraavalle tielle kun käännyttiin niin Pipsa sai uuven vaihteen päälle. Kyllä muute paino ohjille ja sai vetää vähän enemmän. Jarrutusmatkat piteni ja pään repiminen alko. Kävleyteltiin ne tallille. Pestiin molemmat ja ne pääs talliin.

Vuodesta 2016 on koostevideo täällä.


Onko teillä toivepostauksia / ideoita vuodelle 2017?